sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Matkan jälkeen on myös elämää

Nyt olen kotiutunut matkalta ihan kokonaan. Matka oli ihana, mutta ikävää siinä oli se, että rakas puoliso jäi rannalle.  Minä kuulun niihin, jotka ovat sitä mieltä, että matkalla on  ihanaa ja kotia on mukava palata.  Rakas puolisoni on aina ollut myös huippu innostunut kulkemaan. Hän ei ole kranttu vaan voin kuvitella, että lähdetään matkaan ja hän kysyy vasta matkalla, että minne me muuten ollaan menossa. Olen häneltä kysymättä päättänyt, että joku matka on nyt tehtävä kiiruusti, koska jalka ei ole enää paketissa ja hän jäi paitsi Etelä-Afrikan matkaa. Olen siis viime päivät tutkinut eri mahdollisuuksia kuten esim. automatka Eurooppaan, Italian matka , Norjan vuonot, Islanti jne... . Olen myös hakenut lentojen hinnat, majoituksen ym. ja sen jälkeen olen ollut kuin terrieri puolisoni kimpussa ja kysynyt, että mennäänkö. Vastaus on aina ollut, että miksei. Innostus on kuitenkin puuttunut ja olen ajatellut, että ei ollut hyvä ehdotus ja taas keksinyt jotain muuta. Tänään  olin Gdanskin matkan kanssa jo niin pitkällä, että oli melkein lennot ja majoitus varattu. Katsoin pöydän toiselle puolelle ja huomasin, että edelleen kaverin innostus puuttuu. Otin siis härkää sarvista ja kysyin mitä hän ajattelee nyt tästä matka asiasta. Suoraan kysymykseen sain suoran vastauksen eli puolisoni haluaa toipua polvileikkauksesta ennen uutta matkan suunnittelua ja varauksia. Asia tuli selväksi ja perustelu oli järkevä. Itse olen sen verran järjetön, että  jos lupautuu minun kanssani matkalle, niin kannattaa tarkistaa monta asiaa ennen mukaan lähtöä. Uskon myös niin vahvasti paranemiseen ja siihen, että kaikki menee lopulta parhain päin, että en osaa antaa aikaa toipumiselle vaan luotan, että tietyn ajan päästä kaikki on kunnossa. Sanotaan, että pessimisti ei pety ja se pitää varmaan paikkansa. Minä olen ns.yltiö optimisti ja siitä syystä aina välillä tulee suuriakin pettymyksiä. Toisaalta kuitenkin ilojen määrä on vielä voitolla :-D . Tärkeintä on kuitenkin se, että tietää mitä haluaa ja mitä halutaan :-D .

Tämän epidosin jälkeen voin siis siirtää tarmoani toisaalle ja katsella mitä pihalle kuuluu. Mietin tässä mitä tänä vuonna yrittäisi tänne metsään istutella. Tulisiko valita daaliat uudelleen , sillä viime syksynä unohtui juurakot maahan. Sain tänään myös vinkin , että hevosen kakkaa myydään säkeissa Paimiossa Kalevalantie 500. Säkit ovat maitolavalla ja maksavat 2 euroa säkki ja rahan voi laittaa lippaaseen. Aika edullista ja hyvin varmaan lannoittaisi pottumaan (mahtaakohan maku tuntua potuissa :-( ) .
Pitänee ottaa asiasta selvää ennen lannan laittoa  .


Tässä todiste , että on oikea aika miettiä pihatöitä  :-)
 Olen ajatellut kerätä vähän lisää kiviä kuistin edustalle. Minulla on myös syntynyt sellainen idea, että aina viikonloppuna Miilumetsässä tehdään ainakin tunti pihatöitä lasten tullessa kylään ja muulloinkin. Nyt alkaa ensi viikonloppuna haravointi ja koehenkilöinä on varmaan Outin porukka :-D . Pitää hankkia pari pikku haravaa pikku lapsia varten.

2 kommenttia: